Pois pimeästä

Valoa kohti.

          Valoon.

Mutta ensin pimeän läpi.

Ensin etsittävä

pimeälle nimeä,

pimeästä ovi

itsensä kokoinen,

mentävä läpi

pimeän puhki.

Yksin. Yksin,

itseään kysyen

pelkonsa nimeä kysyen.

            Mentävä

pimeän taakse

           kohti

           läpi.

Ja katso: valkene!

Ja katso: eräänä päivänä

           kaikki valoa.

-Maaria Leinonen-

Pääseekö tästä ovesta?

Älä yritä väkisin murtaa
lukkoja sydämen.
Älä tunkeutua toisen majaan
kera savisten saappaiden.
Oven ryskytys lujemmin
sulkee sinut lukkojen taakse vaan,
etkä ehkä voi sisälle päästä
enää toiste milloinkaan.

Ole vaiti ja odota hiljaa,
ehkä ovi aukeaa...
Ihan pehmein, lämpimin sormin
voi nöyrästi kolkuttaa.
Ja saappaat saviset riisu,
jos sisään pyydetään
toisen ihmisen orren alle
ja sieluun sisimpään.

-Tuntematon-

Kuilu

 

Pelkään, sinä sanoit.

Pimeä maa niin lähellä,

minä aina kuin rotkon reunalla,

pelkän tyhyyden.

Yö minussa itsessäni,

ei sitä voi paeta.

Mutta kun puhun,

valkenee vähän.

Kun jonkun silmiin katson,

en näe pimeää.

Jos joku käsi lähellä

pysyn pystyssä

vaikka jyrkänne

askeleen päässä.

Jos vain joku lähellä -

-Maaria Leinonen-