sunnuntai 18. joulukuuta 2016

Pimeästä valoon


Kävelen
kävelen kohti hämärää
pimeää
Sinne, mitä en näe
ei kukaan muukaan
Piiloon
Turvaan
Etten näkisi

Kävelen ja kävelen
eikä koskaan
tarpeeksi pimeää
Näen itseni hahmon
sitä en pääse pakoon
en piiloon
en turvaan itseltäni

On käveltävä kohti valoa
nähtävä itsensä
katulampun himmeässä hohteessa
ja vihdoin päivänvalossa
kauniina
Itsenä
Peittelemättä
Häpeämättä mitään itsessään

-Riina-

sunnuntai 11. joulukuuta 2016

Matka


Jotka tulevat suorinta tietä,
saapuvt tyhjin taskuin.
Jotka ovat kolunneet kaikki polut,
tulevat säihkyvin silmin, polvet ruvella,
outoja hedelmiä hauraassa säkissään.
Niin se ystäväni on, niin se on,
että eksymättä et löydä perille.
-Tommy Tabermann-

sunnuntai 20. marraskuuta 2016





















Routa sulanut
jäätynyt kuori poissa.
Aurinko tuo
valoa ja lämpöä.
Vielä on toivoa!
Vielä jonakin päivänä
se sykkii lämpimästi!
- Riina -

sunnuntai 23. lokakuuta 2016

Hymyilevä Apollo 7















Näin lauloin ma kuolleelle äidillein
ja äiti mun ymmärsi heti.
Hän painoi suukkosen otsallein
ja sylihinsä mun veti:
"Ken uskovi toteen, ken unelmaan, -
sama se, kun täysin sa uskot vaan!
Sun uskos se juuri on totuutes.
Usko poikani unehes!"

Miten mielelläin, niin mielelläin
hänen luoksensa jäänyt oisin
luo Tuonen virtojen viileäin,
mut kohtalot päätti toisin.
Vielä viimeisen kerran viittasi hän
kuin hän vain viitata tiesi.
Taas seisoin ma rannalla elämän,
mut nyt olin toinen miesi.

torstai 6. lokakuuta 2016

Hymyilevä Apollo 6



Oi, onnellinen, joka herättää
niitä voimia hyviä voisi!
Oi, ihmiset toistanne ymmärtäkää,
niin ette niin kovat oisi!
Miks emme me kaikki yhtyä vois?
Ja yksi jos murtuis, muut tukena ois.
Oi, ihmiset toistanne suvaitkaa!
Niin suuri, suuri on maa.

lauantai 24. syyskuuta 2016

Portaissa

Askel askeleelta
hitaasti
kiipeän
portaalta toiselle
tasanteelta tasanteelle
välillä katson
taakse, mistä lähdin?

Sen tiedät
mutta 
en määränpäätä
Näen vain
seuraavalle 
tasanteelle


-Riina-

lauantai 17. syyskuuta 2016

Muuri

Ei muureja rakkaudesta
rakenneta.
Ei maiden,
ei kaupunkien,
ei sydänten välille.

Mutta miten rakennustyö
tuntuukin niin helpolta:
kivi kiven päälle
kivi kiven viereen.
Vihan vimmalla. Hurmoksessa.

Purkamista luulisi kevyemmäksi,
sen kun vain viskoo kiviä alas.
Mutta se kysyy
paljon enemmän.
Ei käsiä, vaan sydäntä.

-Maaria Leinonen-

Sano se nyt

Sano ne nyt
nuo sanat parantavat,
jotka sitovat haavat,
tasoittavat arvet
ja saavat hänet heittämään
pois kainalosauvansa.

Sano ne nyt,
kenties huomenna on jo myöhäistä.

- Soile Seppä -

sunnuntai 21. elokuuta 2016

Pakoon

Niin paljon pimeää
pelättävää
pienen ihmisen sisällä
että koko elämä kuluu
itseään pakoon juostessa
ja juoksuunsa menehtyy
ellei joku
karkulaista kiinni
ajoissa.

Mutta kiinniottajan käsien
oltava hellät ja vahvat
pehmeät ja lujat
yhtä aikaa.
Ja luotettavat.
Ja rakkauden lämmittämät.

-Maaria Leinonen-

torstai 11. elokuuta 2016

Hymyilevä Apollo 5






















Kuka taitavi lempeä vastustaa?
Ketä voita ei lemmen kieli?
Sitä kuulee taivas ja kuulee maa
ja ilma ja ihmismieli.
Kas, povet se aukovi paatuneet,
se rungot nostavi maatuneet
ja kutovi lehtihin, kukkasiin
ja uusihin unelmiin.




Hoi, llukijat! Ottaisin mielelläni palautetta vastaan, olisiko blogilla enemmän lukijoita, jos jaksaisin tätä tiuhemmin päivitellä? Nyt postauksia on tippunut satunnaiseen tahtiin eli varsin epäsäännöllisesti. Mikäli lukuintoa olisi, voisin tsempata itseäni päivittämään blogia hieman tasaisemmin ja tehdä tästä lukijaystävällisemmän. :)

Myös palautteet yksittäisten postauksien kohdalla ovat tervetulleet: Kolahtiko? Puhuvatko teksti ja kuva samaa kieltä? Ideoita saa myös antaa! 

tiistai 9. helmikuuta 2016

Hymyilvä apollo 4



Kun aavehet mieltäsi ahdistaa,
niin lemmi! - ja aavehet haihtuu.
Kun murheet sun sielusi mustaks saa,
niin lemmi! - ja iloks ne vaihtuu.
Ja jos sua häpäisee vihamies,
niin lemmellä katko sen kaunan ies
ja katso, hän kasvonsa kääntää pois
kuin itse hän hävennyt ois.

maanantai 25. tammikuuta 2016

Hymyilevä apollo 3



Oi, ootteko silloin te lempineet
sitä tyttöä tummatukkaa
ja ootteko silloin te rakastaneet
joka puuta ja joka kukkaa?
Ja oliko veli joka ihminen?
Ilo loistiko silmistä jokaisen?
Ja oliko kaikilla kasvoillaan:
Niin kaunis, kaunis on maa.

perjantai 15. tammikuuta 2016

Hymyilevä apollo 2


Kuka tietävi, mistä me tulemme
ja missä on matkamme määrä?
Hyvä että me sitäkin tutkimme.
Ei tutkimus ole väärä.
Mut yhden me tiedämme varmaan vaan:
Me olemme kerran nyt päällä maan
ja täällä meidän on eläminen,
miten taidamme parhaiten.

tiistai 5. tammikuuta 2016

Hymyilevä Apollo 1

Kuva-arkistoja tutkiessa ja Eino Leinon Hymyilveän apollon äärellä pääsin pitkästä aikaa blogin äärelle. Nähtäväksi jää, kuinka monta julkaisua saan tällä kertaa aikaiseksi. Hymyilevä apollo ei tule säkeistöjen mukaisessa järjestyksessä - eikä kokonaisuudessaan.

 



Oi, antaos, Herra sa auringon,
mulle armosi kultaiset kielet,
niin soittaisin laulua sovinnon,
ett' yhtehen sais eri mielet.
Ei tuomitse se, joka ymmärtää.
Mut laulukin syömiä selittää
ja ihmiset toistansa lähemmä vie.
Sen kautta käy Jumalan tie.

-Eino Leino-
Säkeistö runosta Hymyilevä apollo